Ikkää ei mee niinku suunnittelis

Mun pitäs olla työharjottelupaikalla tutustumassa uusiin paikkoihin ja opettelassa talon tavoille... Kyllä.

Olenko? 

No en.

Pokka alotti viime yönä levottoman rampaamisen ja oksensi pari kertaa. Avasi vaan suunsa ja hirveesti vettä ja aamuisen nappulat tuli kokonaisena ulos. Aamulla oksentelu jatku. Juuri ennen ku olin lähössä junalle, niin Pokka ripuloi ruosteen väristä ulostetta.

Kävelin junalle matkalaukku perässä soitin Hennalle, kentsulle ja miljoonalle eläinlääkärille. Kukaan eläinlääkäri ei vastaa. Juna-asemalla sain Jyväskylästä luottopaikasta jonkun kiinni. Siellä huolestuttiin, kun vesi ei pysy sisällä. Päässä alko kauhee mietintä mitä hittoa mä tekisin ja junan tullessa raiteille, mä en hypänny kyytiin vaan läksin itkien kotiin. En voinu jättää sitä sinne kuivumaan, R tulis töistä tsekkaamaan sen vasta 3 tunnin päästä.

Matkalla soitin Hennalle ja kirosin, ku kukaan elänlääkäri ei vastaa lähialuella, mitä se hyödyttäs, että meen kotia kahtoon ku se oksentaa kaiken juomansa veden ulos jos en saa sitä mihinkään eläinlääkäriin hoitoon! Kotona Pokka heilutti häntää ja oli ihan elävien kirjoissa. Juotin sitä ja kaikki tuli heti ulos. Veden seassa oli myös valkoista vaahtoa ja jatkoin eläinlääkäreille soittelua.

Kannuksen päivystävä ei siis vastannu. Suurinosa yksityisistä oli lomalla. Soitin Ykan päivystävälle, eivät ota mua, koska en kuulu heijän piiriin. Ja hitto mun koira on tuosa kuivumasa kasaan! Yritin antaa canicuria, mutta ei suostunu pureskelemaan/nielemään ku puolikkaan tabletin. Tarpeilla käydessä ei jaksanut liikkua ja oli tosi poissaoleva. Kta oli normaali ja niskanahka palautu hyvin takaisin.

Sitte sain jonku kiinni. Kello oli hieman jälkeen 9.00 aamulla ja sain ajan puoli yhdeks Ylivieskaan. R toi mulle ruokkiksella auton ja läksin Pokan kanssa läkyrille.

Lääkärissä aristi selvästi mahaa. Sai rauhoittavaa ja maha kuvattiin. Mulla kävi mielessä, että samallahan nuo lonkatki ois tsekannu välikuvina, ne kun kovasti mietityttää, mitäs jos tuo koira on ihan rikki.. Niitä ei kumminkaan katottu ku maalailin jo piruja seinälle jostain tukoksesta tai syövästä. Eläinlääkärit meni tutkimaan kuvia ja mää pijättelin itkua. Hoin itselleni Pokan karvaa samalla silittäen, että perkele et jätä mua nytte. Sinä lähet tältä reissulta vielä elävänä takasin kottiin!

Ei tukosta suolistossa. Toinen eläinlääkäri huomasi mahassa olevan hiekkaa. Eilen tosiaan käytettiin noita uimassa.. Tulehusarvot oli tosi paljon koholla, munuiasarvot normaalit. Totes, että suoli on tulehtunut ja ärtynyt jostain. Antibioottia, nestettä, b-vitamiinia ja tulehuskipulääkettä piikkeinä, huomisaamusta lähtien antibioottia suunkautta.

Pokan uloste haisi ihan sienelle, märäntyneelle, mädälle. Autossa se tyytyväisenä veti sikeitä kontissa, alko haista taas sieni. Reppana oli paskonu "housuihinsa"

Nyt seurataan vointia muutama päivä, paastotaan ja totutellaan riisivelliin pikkuhiljaa keskiviikosta alkaen. Nyt tuo on alkanu hieman tokeneen, aineissahan se vielä on. Vesi maistuu eikä ainakaa vielä ole oksentanu tai ripuloinu. Mikäli Pokan vointi sallii, niin lähen toppiin perjantaina.

Taas yksi syy lisää lähteä Kannuksesta pois hyvillä mielin. Yksi syy lisää kiittää itseään; onneksi mulla on molemmilla koirilla vakuutukset!