![]() |
| Maanantaina mätsärissä: PUN- |
Keskiviikkona mulla loppu koulu aikasemmin ja painelin koirien kanssa ensin raviskalle ja sen jälkeen vielä mehtään. Pokalla turposi nappula sillä aikaa kotona ja kävin tekeen sille nurmelle jälen ku tultiin lenkiltä. Ennen jälellä menoa reenasin vielä keppien ilmaisua, jostain kumman syystä ilmaisutapa oli unohtunu ja koitti ottaa aina kepit suuhun.. Tämä olisi varmaan luonnollisempi tapa Pokalle ilmaista kepit, mutta tulevaisuutta ajatellen maahanmeno on parempi, jos mielii joskus FH-jälelle.. Saaps nähä!
Jälki:
- Kosteahkolle nurmikolle
- 2 keppiä välillä, yksi lopussa
- Alussa namitettu tiheämmin, välissä tyhjiä askelia (ruokana omaa nappulaa turvotettuna, lopussa hirveä)
- 3 kulmaa, 2 vas, 1 oik
- Hyvin tuore (ajoin melkein heti, jottei linnut syö nameja!)
- n. 150 m pitkä
- Häiriönä kiljuva lapsi lähikentällä
Torstaina lähettiin melkein koko päiväksi hallille. Luvassa oli vierailevan kouluttajan aksaa ja etsintää. Tehtiin irtaantumista ja ohjauksia. P irtaantuu kivasti ja on helppo koira harjoitella koska on hidas liitäjä! Ohjaukset ei oikeen onnistuneet, koska ohjaaja on niin käsi, mutta hauskaa oli, vaikka välillä tuntu, että ratakiskostako ne asiat mun päähän pitää vääntää! :D
Etsinnässä Pokalla oli 3 palloa piilossa. Esineet oli valmiina ja viritin Pokan etsimiseen kysymällä "missä palloja" ja P alko haistelemaan. Ilmeisesti se muisti, että sisätiloissakin on joskus etsintää tehty, ei siis pitkään aikaan olla tehty sisätiloissa etsintää, jossa ois piilot ollu valmiina! Huoneeseen mennessä P sai heti hajun ja löysi ekan pallon. Etsintää oli katsomassa moni ihminen, eikä P häiriintynyt mistään vaan etsi koko ajan intensiivisesti, suu kiinni. Kyllä sai olla ylpee ja kouluttaja kehui hyvää työskentelyä!
Tauolla mentiin sitten treenaamaan vähän häiriössä. Pokka istu sivulla ja kaksi luokkalaista juoksee koiriensa kanssa täysiä ohi ja kutsuu niitä luokseen yms. P oli hieman ihmeissään, mutta otti omatoimisesti kontaktia muhun! Tällasia pitäs tehä niin paljon lisää! P ei kiihtynyt ollenkaan, jes!
Tehtiin toinen kierros etsintää toiseen tilaan ja mietin, että taitaa mennä päin peetä ku koira on tehny jo tosi paljon juttuja tähän mennessä ja mun mielestä sen kestävyys ei oo mikään paras.. Mutta mitä vielä! Jälleen kolme piiloa ja P etsi tosi tarkasti ja maltillisesti. Toisen piilon löytäessään tuli pallon kanssa mun luo ja palkkasin koiran heittämällä pallon huoneessa. P haki pallon ja sai samalla hajun toisesta piilosta ja löysi viimeisen piilon pallo suussaan! Kouluttaja kehui, että hyvin reagoi taas piiloihin ja positiivista oli se, että vaikka se on palkattavana, niin silti se on tehtävässä koko ajan mukana ja hajun saadessaan lähtee sen mukaan vaikka olikin palkattavana ja touhossaan suu auki menossa. Näistä reeneistä tuli kyllä niin hyvä mieli! Kiitos vaan kouluttajalle! :)
Eilen käytiin sitten hallilla ja otettiin ensin kunnolla häiriöreenit kun halli oli melko täynnä ja vieraita koiria vilisi. Käytiin vähän ottamassa seuraamista ja ihan kivasti meni, vaikkakin välillä keskittyminen herpaantu ja piti katsella vähän ympärille. Tein myös sivullaoloa ja siitä maahanmenoa/ jättämistä siihen ja hieman jääviä ja onnistu kivasti vaikka viereisellä kentällä juoksi jos minkä näköstä ja kuulosta sesseä. Hieno pieni meni tauolle ja kun halli hieman tyhjeni ja hallissa oli enää muutama vieras (narttu)koira, niin päästin Pokan irti ja palkkasin kunnolla palloilla. Ei yrittänyt kertaakaan lähteä mihinkään vaikka viereisellä kentällä tehtiin aksaa! Se kun itsellä ei ole pipo niin kireänä ja koko ajan pelota se, että mitäs jos se koira ampaseeki jonku työ, niin Pokka toimii ku unelma.. No, pikku hiljaa kasvattaa sitä luottamusta ja koko ajan ollaan menossa kohti varmempaa hallintaa! Pokka teki vielä paikkista, noutoa ja hyppyä. Eikä tuo tienny muiden ku mun olemassa olosta mitään... <3Illalla Awa ja Räikkä tuliki yökylään ja kyllä näin laumassa voi sanoa, että Pokka on kyllä aika mahti eläin... <3 Awa ja Nuka ehkä jopa hieman Pokkaki on kasvanu henkisesti ihan pirun paljo, ei voi olla muutaku ylpee niistäki kakaroista! Mä oon kauon harmistellu ku Pokka ei oo kauhee syliin tunkija, yyber sosiaalinen joka haluais vaan rakastaa ja lipittää kaikkia ja kaikkea, mutta nyt kun tuo Räikkä on tässä hoidossa ollu, niin ehkä se Pokan olemus onki iha kiva..... :DDD
Alimmassa kuvassa, nuolella osoitettu purkki on sitä varten, että kirjoitan vuoden ajan paperilapulle ylös kaikki positiiviset jutut mitä sattuu mun elämässä ja laitan ne tuonne purkkiin säilöön. Vuoden lopussa on sitte hyvä katsoa, mitä kaikkee hyvää elämässä onkaan tapahtunu. :) Tällä hetkellä siellä on yksi lappu ja lapussa lukee näin: "Mulla on maailman paras koira, Pokka <3"


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti