Talavi tulloo !

Hiljasta on ollu. Johtunee siitä, että syksy on totaalisesti vieny mun voimat ja ramppaaminen koulun, koirien, työn ja muiden velvotteiden välillä on ehkä olleet välillä vähän liikaa. Mihinkään ei ole pystynyt panostamaan kunnolla. Toivotaan, että lumen mukana tullut valo saa mielenkin hieman valoisammaksi ja reippautta taas tekemisiin!

Jälki jäi talvitauolle ihan hyvissä merkein. Tottakai ikisin, kun lumet tuli pilaamaan meidän jälkeilyt, mutta olisinko saanut itsestäni kaivettua puhtia lähteä useimmin tallomaan jälkeä metsään? - En olisi, joten näillä eväillä on hyvä jäädä taolle jäljestä, niin minun kuin koirankin.

• Jälki siirretty nurmelta/pellolta kokonaan metsään
• Jäljestää rauhallisesti, tarkasti ja hyvällä motivaatiolla
• Jäljet vanhentuneet 30 min - 1 h
• Pääosin jäljestetty hyvällä säällä, joskus on saattanut tuulla erityisen voimakkaasti, mutta ei ole menoa haitannut
• On nostanut jälkiä n. puolen metrin - metrin etäisyydelta, oikealta ja vasemmalta. On saanut heti vahvistuksen kun on lähtenyt oikeaan suuntaan.
• Kepit laitetty jäljelle ja on tarvinut vielä kehun kun tulee kepille -> ilmaisee vahvistuksen saadessaan menemällä maahan. Viimeisellä kepillä (purkki alla) on yleensä mennyt itsenäisesti maahan.
• Talven aikana ilmaistaan keppejä ja yritetään saada niihin lisää varmuutta ja selkeämpää paikantamista.
• Ens keväänä vermeiden miettiminen uusiksi - Nyt jälestää pannalla, voisi vaihtaa valjaisiin -> helpottaisi jäljen nostamisessa eikä tulisi liinasäätöjä jalkoihin.
• Vieraiden ihmisten tekemiä jälkiä mukaan, nyt mies on tehnyt muutaman jäljen sille. 

Esineisiin on saatu lisää motivaatiota ja puhtia työskennellä on. Nopeutta saisi ehkä olla lisää, mutta mieluummin näin, että työskentelee vakavana nenää käyttäen kun juoksentelisi päättömästi suu auki energiaan purkaen. ;)

Toko on edennyt, mutta ohjaajalla on jonkin sortin asennevamma ollut tänä syksynä - ja häiriöherkkyys! Koira tekisi, mutta ohjaaja on tämmöne heihaluantehdävaintäälläomassakuplassanietteivaanmitäänpahaatapahdu plus kaninpojan viaton ilme päälle!

Ennen tuota koiraa piti herätellä hirveesti tekemään juttuja, nyt riittää, että laittaa treeniliivin päälle niin sitte ollaan jo niin menossa mukana. Opettajaki sano, että P on saanu työskentelyynsä sellasta tekemisen meininkiä. Jep, ei ole enää mikään rauhallisuuden perikuva!

Ohjaaja raapii siis päätään yrittäessään totutella elämään uuden miehistyneen koiransa kanssa! Sakemannimaisia ääntelyjä havaittavissa? - Voi kyllä..

On ehkä hieman kummallista, kun aina on joutunut miettimään, millä koira tänään palkkaantuisi, mitä äännähdystä tänään käyttäisin (Nukan ja Mäikän kanssa) nyt riittää, että mä seison paikallani kentällä, niin mun edessä touhottaa yks kuumakalle. Siis mitä? Mun pieni pöllöpallo Pokkako kuumuu, oikeesti.. Missä vauvvaPokka?

 Tuo koirahan on pätevä, mutta koiraa hidastaa yksi nimeltä mainitsematon taakka - ohjaaja.

Pokka ja mamma!

Palataan astialle, kun tää äimistyminen vähän haihtuu ja osataan jotain toimiakki eikä vaan päivitellä!