Ota riski, rakastu kenneliin!

Kennellinjalla opiskelevat, tutummin kennelit, ovat ainainen ihastus ja kauhistus kyseisellä paikkakunnalla, jossa kennellinjaa käydään. Kennelit tuovat mukanaan koiria, eli meluhaittoja ja koirankakkoja. Paikallisissa ihmisissä, aiheutamme kauhistusta ja ihastusta, joko tai. Haukkumanimet meistä on niin rumia, että ei niitä kannata edes julkisesti huudella (muutako tämän kylän tytteröiset, kateelliset, koska mehän viiään niiden miehet.. hups!) Silti ihastusta saatamme aiheuttaa osassa kaksilahkeisista, joten te miehet (ja naiset!), jotka koiraihmisiä sillä silmällä katselette, niin pieni varotuksen sananen. ;)

Selvästi kenneli!

 Mihin kaikkeen on syytä varautua?

1. Kennelit saattavat kerran jos toisenkin, tulla kotiin kumisaappat ja collarit jalassa, lehmän paskalta tuoksuen, hiukset sekasin, ilman meikkiä ja kynnen aluset mustana. Iiks!

2. Kennelit jauhaa koirista 24/7. Sinulla tietenkin tulee olla jokaiseen asiaan oma mielipide ja näkemys, mutta se kannattaa olla yleensä sellainen, mikä kenneliäkin miellyttää. Jos et sano mitään, et selvästikkään ole kuunnellut ja täytyy aloittaa juttu alusta!

3. Ei riitä, että koirista puhutaan koko ajan, niiden kanssa ollaan myös koko ajan. Ne on mukana arkena ja juhlana, koulussa, vapaa-ajalla, hyvä ettei töissäkin. Eli jos kennelin haluat, niin varaudu siihen, että mukana tulee ainakin yksi ylimääräinen tassuttelija, mahdollisesti useampikin. Oletko valmis ottamaan koko paketin? Sitä pakettia ei niin vaan pistetäkkään osiin ja oteta vain parhaita päältä. Kennelille on turha sanoa, "se on joko minä tai koirat" - siinä jää kakkoseksi!

4. Koti ja auto menee viimeistään siinä vaiheessa uusiksi (tai säpäleiksi!) kun taloon astelee kenneli. Autossa on hiekkaa, kuolaa ja karvaa. Täytyyhän pienen fuffenkin päästä ajelulle. Talo täyttyy koirakirjoista, koiran ruuasta, pannoista, hihnoista, leluista, pedeistä.. - eikä siinä vielä kaikki. Vaikka ne koirat pyöris jaloissa jo muutenkin tarpeeksi, niin seinillä täytyy laittaa myös roikkumaan koiran kuvia! Tuitui! Kun haluat katsoa romanttisesti yhdessä sydänkäpysesi kanssa illan elokuvan, varaudu siihen, että väliin änkää myös nelijalkainen ystävä!

5. Ei riitä, että tulet hyvin juttuun kennelin kanssa. Sun on tultava toimeen kennelin koirien kanssa! ( koiran pelkääjät, teillä on turha edes katsella kenneleitä! ) Mitä enemmän koiranhoitoon osallistut, sitä tyytyväisempänä kennelin pidät. Omatoiminen koiran pissatus tai ehdotus lähteä metsään retkelle, saa varmasti kennelin suun hymyyn loppupäiväksi. Plussaa tulee siitä, jos tulet toimeen myös kennelin kavereiden kanssa - eli toisten kenneleiden!

6. Oma vapaa-aikasikin kuluu huomattavan usein jossain koiratapahtumissa. Millon on kokeet, millon testi. Monta ajettua kilometriä, verta, hikeä, kyyneleitä. Ja kaikki vain koiran takia.

7. Kennelille koirat ovat kuin lapsia. Kaikki kaikessa. Kennelille ei kannata erehtyä arvostelemaan hänen koulutustaitojaan, toimintatapaansa saatika hänen koiriaan pahaan sävyyn, siinä saa huutoa tai pahimmassa tapauksessa potkun persuuksille ja menolipun niin kauas ku pippuri kasvaa - paluulippua on turha kysellä.

8. Varaudu siihen, että joudut saat tehdä jälkeä metsään, piiloutua mäntymetsän siimeksiin, tönöttää vesisateessa häiriöhenkilönä ja opetella liikkurointia!

9. Truu kenneli pukeutuu siten miten on järkevintä kun on koirien kanssa tekemisissä. On ihan turhaa inistä kun kennelillä on aina jalassa kumisaappaat, heijastinliivi näyttää tyhmältä tai tuulihousut kahisee inhottavasti. Miksi laittaisi jalkaan korkkarit kun voi laittaa croksit? Tarvittaessa nämä kengät toimittaa noudettavan lelun virkaa!

Kun suhde etenee, huomaat, että on ihan täysin normaalia keskustella kumppanin kanssa, minkälaista ulostetta se fuffe tänään nyt väänsi ja kauhistelet sitä kuinka se taas yritti oksentaa juuri pestylle matolle. Samalla kun tarkistat jääkaapin sisällön (löytyykö nakkia, lihapullaa..), tulet tarkistaneeksi myös, onko koirilla varmasti riittävästi napuja pussissa ja luita kaapissa. Opit lukemaan koiria paremmin, huomaat, milloin ne eivät ole parhaimmillaan ja saatat tunnistaa jos koiralle ei ole kaikki hyvin. Et enää kauhistele sitä määrää rahaa, mitä koira syö tai mitä sen kanssa harrastamiseen kuluu. Kennelin omistaessa projektin, mietit itsekin kauhulla sitä päivää kun koirasta joutuu luopumaan. Keskustellessa aihe ei päädy yhteisen talon ostamiseen saatika kihloista puhumiseen vaan saatat kysyä kennelin mielipidettä siihen - mitäpä jos hankkisimme vielä yhden koiran?

Pian huomaat, että elämä ilman kenneliä ja hänen koiriaan olisi ihan pirun tyhjää, ankeaa ja merkityksetöntä. Koti ei olisi koti, ilman tätä ihmistä ja näitä enemmän ja vähemmän karvaisia piskejä.

Jos jatkoit tänne asti lukemista, selvästi kolahti ja tunsit ylimääräisen sydämenlyönnin, niin meihin kenneleihinhän voi tutustua reenikentillä, metsissä, lenkkipoluilla, kaupassa koiraosastolla (ja jos et tiedä paikkakuntaa, niin kvg!) tai vaikka facebookista - kyllä profiilikuvasta kennelin tunnistaa. Viimeistään siitä kainalossa poseeraavasta koirasta. ;)

Annoin pikkusormen, se vei koko käden!