Olet kaunein alla kuun, pienen hetken vielä mun.

Miettikää, enää alle kuukausi koulua jälellä ja tän tytön ensimmäinen vuosi tässä koulussa on käyty! Vastahan mä jännitin saanko edes kutsua pääsykokeisiin ja nyt mulla on jo projektikoira jaloissa pyörimässä! Aika menee niin joutuin. Tämä aika, minkä oon viettäny Kannuksessa, on ollu ehdottomasti elämäni yks parhaimmista ajoista. Eiks sitä niin sanota, että koti on siellä missä sydän on (no joo, oonhan mää täällä kirjoillakkii mutta!) ja mun sydän on täällä :)

Molemmat koirat on päässy haisteleen uusia tuulia. Mäihis käväsi lampolassa, missä ei ollut läheskään niin jännittynyt kuin navetassa. Se pääsi tsippaileen paimennusaituuseen ja katsomaan ku vanhemmat koirat näyttää esimerkkiä. Eihän tuo oikeen tajunnu mistään mitään, mutta lampaan kakka on hyvää ja toiset koirat on niin kivoja!

Mäihälle tehtiin viikolla ekaa kertaa verijälkee. Eka jälki oli tehty liian kuivalla sienellä ja niissä kohissa missä oli enemmän verta, alkoi tuo syömään vaan maata eikä edennyt ilman avustusta. Toisella jäljellä Mäihä jäljesti jo paremmin, haahuilua ja maan syömistä oli edelleen. Kändi ajoi jälkeä kuin vanha tekijä! :)

Muuten Mäihä on tehny namietsintää ja perusjuttuja. Käyttää tosi hyvin nenää, eikä ole etsinnöissä käyttänyt silmää vaan nenällä etsii, vaikka monesti olis tehny mieli huutaa kärpäsenä katosta että "ota silimä kätteen ja kato!" ku toine vaan pyörii ja seuraa hajua, vaikka piilo olis ihan silmien alla nähtävillä :D Mutta hyvä vaan, että nenä pelaa!

Mäihä 11 vko. Kuvaaja: Sarianna Junnila

Mäihä jäljellä.

Nuka pääsi kokeilemaan vesijuoksumattoa meijän tunnilla. Mä ajattelin, ettei se riepu uskalla kiivetä koko matolle, mutta Nuka yllätti siinä mut positiivisesti ja meni matolle aika reippain mielin. Kun matto laskettiin veteen niin sitten iskikin paniikki ja päätettiin ettei mattoa laiteta nyt päälle. Mutta kiva, että se meni matolle, niin kun tulee tarve mennä eläinlääkärille niin kaappan mukaan siltä terveystodistuksen jonka avulla pääsee ihan juoksuttamaan kunnolla koiraansa vesijuoksumatolla. :)

Aloitettiin myös pyöräily Nukan kanssa! Oon aina pelänny sitä, sillä oon aatellu, että tuo on niin holtiton ja vauhko, että olisin ensimmäisen polkasun jälkeen pää edellä ojassa, mutta mitä ihmettä, Nuka osaa käyttäytyä melkein moitteettomasti. Ehkä ongelma onkin se, etten luota tarpeeksi tuohon koiraan? Mutta on se kyllä niin monessa tilanteessa osoittanutkin, että siihen ei voi luottaa.. :D Ehkä on parempi olla tosi varauksellinen tuon kanssa ja yllättyä välillä positiivisesti.

Nuka otti arskaa tarhassa!

Huomaamattaan kai sitä kiintyy tuohon pentuun, vaikka koko ajan on tiennyt, että se lähtee joskus multa pois.. Viime viikolla melkein itku tuli kun mietin sitä, että se OIKEESTI lähtee POIS!


Kun Nukalle on oma biisi, niin nyt on Mäihällekki! Miksi se on niin hieno pieni? <3

Tämä viikonloppu on kulunut kokeeseen lukiessa (koiran anatomia ja fysiologia) ja voin kertoo, että uusinnoissa nähdään! On ehkä vähän vaikeeta asiaa, vaikka oon yrittäny lukee, mutta ku ei tajuu niin ei tajuu. Marissa toi tullin projektin Jussin mulle hoitoon. Joten vipinää ja vilskettä on ollu. Mutta arvatkaa. Nyt ne koirat kaikki nukkuu! <3