Uutta intoa

Edellisen postauksen jälkeen pidettiin hieman vahingossa treenitaukoa ja mikä parasta, nyt treeni intoa on vaikka muille jakaa. Kyllä se kannattaisi ne tauot ottaa vastaan ilman sen kummempia omantunnontuskia siitä, kun ei olla reenattu ja pitäs tehä sitä tätä ja tota. Nyt uudella innolla taas kohti uusia haasteita!

Ja niitähän meillä onkin luvassa. Oon ilmottanu tuota muutamaan kokeeseen ja saatiin paikka myös MH-kuvaukseen. Treenisuunnitelma laadittu ja sitä noudatettu. Uutta intoa treeneihin haettu myös Päivi Kivelän tokokoulutuksesta, jossa oltiin siis ihan koirallisina mukana! Saatiin paljon positiivista palautetta ja ehkä hieman patistusta kisakentille ;) Häiriöt on edelleen, alussa ainakin, se Pokan heikkous, mutta näppärästi se toimii ja näyttää mun silmään kivalta, ei laamaile, mutta ei sähellä turhia. Paikkamakuuseen ollaan saatu ihan älyttömän hyvät neuvot yheltä sakemannityypiltä, että mua ihan itkettää, miksen heti oo tajunnu tehä sille näin sitä? Mutta, katotaan mitä tästä kehkeytyy ja raportoidaan sitten uudemman kerran ekan kokeen jälkeen, ollaanko mentu ojasta allikkoon ja yritetty kavuta turhaan perse eellä puuhun.

Kaikista tärkeintä on, että mä oon uskaltanu ilmottaa sen kokeeseen ja me edetään reeneissä! Jes. Kaikkea ei voi harjoitella ja kokeessa voi tapahtua kummallisiakin asioita, joten on vaan pakko uskaltaa tarttua hetkeen ja antaa mennä. Yrittänyttä ei laiteta! Mun pipo on huomattavasti löystyny ja se helpottaa ehkä elämääki, ku ei tartte ottaa kaikkea niin vakavasti ja muistaa sen, että kaikille sattuu virheitä. Eikä tässä maailmassa tulla valmiiksi koskaan. Reenit ja elämä jatkuu, vaikka osa kokeista tuleekin jossain vaiheessa menemään päin prinkkalaa.

Muutenpa meillä on koko konkkaronkka nauttinut enemmän ja vähemmän näistä kesän keleistä, eikä ressattu turhia. :) Loppu vuotta on asetettu tavoitteeksi TK1, BH ja MH ja mikäli joku niistä ei toteudu, niin aina on aikaa myös ens vuonna!

Meillä oli myös hoitolapsi Voltti. Pojat tuli toimeen oikein hyvin!

Nukasta ei yllättäen ole kesältä yhtään kuvaa, sillä oli porukoilla hoidossa tovin. Itse kävin Kennelliiton leirillä olemassa ohjaajana, jonka seurauksena kumpikin koira sai viettää viikon erossa mammasta. Leiriltä tarttui mukaan taas hyviä muistoja ja ihan huippuja uusia tuttavuuksia (vanhoja tuttavuuksia unohtamatta!)

Muuta mainittavia asioita on Pokan ensimmäiset näyttelyt (harmi ku ei viimeset.........) ja käytiin hakemassa sieltä T. Ei saatu edes sääli hoota. En ollut arvosteluun tyytyväinen, sillä siinä käytiin ainoastaan läpi epäolennaisia asioita kuten turkin ja silmien väriä. Missään ei lukenut löysistä ranteista, purennasta saatika käyttäytymisestä! Ehkä olis pitäny olla jakku päällä ja huulipunat naamassa.. Ehkä huomaa, kuinka paljon mä arvostan näyttelyitä... xD Käyttöluokkaa odotellessa siis!

Tehtiin kesälomareissu Hämeenlinnaan siskon luo ja samalla käytiin moikkaamassa Pokan sisaruksia, vanhempien omistajia sekä Mäihää! <3

Mun ex projektit samassa kuvassa jälleen! <3

P ja sisko Ava

Siskopuoli Viira

 Nyt mä voin nukkua yöni rauhassa, sillä Mäihällä on kaikki hyvin! Se tekee sitä, mihin se on luotu. Sillä on omistaja, joka tarjoaa sille liikuntaa, aktivointia ja huolehtii siitä. Mikä tärkeintä, se pitää koirasta ja koira pitää siitä. Mäihän nähtyäni, en voinut toivoa sille parempaa paikkaa saatika omistajaa, sillä ei minusta olisi ollut ohjaamaan bordercollieta, ainakaan kyseistä yksilöä. Olihan vaan ihana saada käydä katsastamassa miten koiralla menee, vaikkei oltukaan ohjaajan kanssa koskaan nähty/puhuttu ja otti meidät niin hyvin vastaan omaan kotiinsa, kiitos! :)

 Pieni, suuri, harmaahapsi täytti myös 2-vuotta. Mihin tää aika menee? Toisaalta, se ei haittaa, että tuo saa ikää, sillä se tuntuu päivä päivältä paremmalta. Toivotaan, että viimeistään kokeista saatte sitten videota meijän tottelusta :)

Kaksi alinta kuvaa on kuvannut Henna Koskela ja muut hyvät kuvat Martta Räisänen. Kiitos!