Tokokoe

Eilen koitti kauan jännittämäni päivä, ensimmäinen virallinen tokokoe! Kello herätti anivarhain ja lähin Pokan kanssa mehtään lenkille. Reipas puoli tuntia tallusteltiin ilman mitään kiirettä ja tultiin kotiin pakkaamaan laukkua. Pokka lepäili tunteroisen jonka jälkeen molemmat koirat saivat ruokansa ja startattiin auton nokka kohti Kaustista. Kisapaikalla kävin ostamassa kisakirjan ja näyttämässä rokotustodistuksen. Kisapaikka oli mainio ja paikan päälle oli hyvät opastukset. Oltiin varuilta käyty edellisiltana moottoripyöräileen ja samalla kahtomaan kisapaikka, jottei tarttis aamulla hermoilla sitä, löytääkö perille. Hyvä keino myös poistaa kisajännitystä - tee jotain vielä pelottavampaa (ja uutta), kuten istu moottoripyörän kyydissä, apua!

Otin Pokan tutustumaan kisapaikkaan ja tutustumaan ympäristöön. Ei suurempia ongelmia ollu, annoin mennä aika vapaasti, enkä alkanut nillittämällä luomaan koiraan painetta. Tehtiin paljon liikkeiden osia alle ja palkkasin mm. seuruun käännöksistä ja perusasennosta. Kello läheni yheksää ja oli aika aloittaa koe. Kaikki alokasluokan kisaajat kutsuttiin kehän laidalle kuuntelemaan alkuhöpinät (olipa hyvä, että ne oli tässä, eikä kehässä!! Plussaa!) Sirunlukija oli hieman aamukohmeessa, joten siru luettiin Pokalta vasta yksilöliikkeiden alussa.

Paikkamakuuseen mennessä olin itse hieman epäselvä koiralle eikä P ollut oikein varma mitä nyt pitäs tehä. En oikein voinut viritellä sitä tottis-sanalla, koska se olisi alkanut käymään kierroksilla, joten mentiin kehään tässä- käskyllä ja jos paikka unohtu, niin sanallinen huomautus ja P korjasi paikkansa. Tästä mä oon itteeni niin tyytyväinen, että vaikka koira ei ollut sataprosenttisessa kontaktissa muhun, niin silti pystyin pitämään oman jännittämiseni kurissa, enkä alkanut purkamaan sitä koiraan esim. painostamalla sitä äänensävyllä tai kehän ulkopuolella huomauttamalla pienin pakottein.

Pokka pääsi reunapaikalle ja tutun koiran viereen makoilemaan. (Onneksi meijän paikkamakuu oli muutenki tosi rauhallinen, huh! Tätähän mä jännitinkin..)  

Luoksepäästävyys: 10 Perus Pokka, istua tönötti. MUTTA, tätä mä alkoin aamulla hieman jännäämään, että mitä jos se keksii alkaa murista tai haukkua tuomarille? Eihän se sitä oo koskaan tehny, mutta tän kevään aikana tullu esille puolustusvietin voimakkaampaa heräilyä... Pitää alkaa tätäkin nyt ottamaan reeneissä!
Paikkis: 10 Kaks minuuttinen ei tuntunut niin pitkältä, ku esim. möllitokoissa. Ei jännittänyt läheskään niin paljon. Hieman jännitti tuomarin ja liikkurin noin lähelle jääminen - tällästaki pitäs reenata!! Haisteli maata ja valahti lonkalleen jossain vaiheessa ja korjasi asentonsa ku tulin viereen. Eli ei todellakaan kympin arvoinen suoritus.
Seuraaminen hihnassa: 10 Unohdin alussa täysin virittelysanat, mutta eipä tuo hirveesti niistä ollu moksiskaan. Alussa paino hieman ja ensimmäinen pa meinasi unohtua. Ei piipannu ja käännökset ok. Yksi täyskäännös meni hassusti kun luuli, että käännytään oikeelle, vaikka annoin merkin, että nyt on täykkäri. Ite osasin oikein mallikkaasti kävellä täykkäreissä - Pokan liike sulautu mun liikkeeseen oikein mallikkaasti.
Seuraaminen ilman hihnaa: 10 Alku ok, juoksussa menin ite liian lujaa, joten meni pompotteluksi ja edistämiseksi. Kehän reunalle tullessa kontakti alko rakoilla ja piti käännöksessä potkia pois tieltä, mutta reeniä siis tähänki!
Liik. maahanmeno: 10 Koira oli ihan kujalla! Ei lähtenyt seuraamisessa mukaan ja pasmat meni hieman sekasin ja käskyn kuultuaan oli selvästi jäämässä seisomaan. Pokan maahanmenohan on hidas, mutta, että tuollanen kyykkäys, niin joo-o :D Ei siis todellakaan kympin arvonen suoritus!
Luoksetulo: 10 Tätä mää kauhistelin! Pokka varmaan juoksee liikkurin tai tuomarin luokse :D No eipä juossu. Matka oli hieman lyhyt niin tuntu, ettei koira kerkee saada ees vauhtia, mutta ihan ok se oli. Sivulle tullessa pieni ääni. (Tässä alako Pokkaa potuttaa ko niin hyvin yrittää ja palkkaa ei tipu.)
Liik. seisominen: 10 Pieni askel käskyn jälkeen.
Hyppy: 10 Pienoinen painostus koiraan ja varmistelu, ettei karkaa hypylle. Olinpa epäselvä koiralle, joten vonkumiseksihan se meni. Ennakoiko hieman hyppy käskyä? Ei tuntunut koepaikalla siltä, mutta videolla kuulosti siltä? Seisominen saisi olla täpäkämpi ja miksi se aina hypyn jälkeen heittää perusasentoon tullessa ton pyllynsä noin? :D  
Kok. vaikutus: 10 Sano, että antaa nyt pienet ääntelyt anteeksi koska ollaan alokasluokassa. Sanoi myös, että tällä menolla ollaan vielä ylemmissä luokissa, joten siellä sitä ääntelyä ei enää sallita, joten olla tarkkana sen kanssa.

Videolta näkyy, ettei täysi kymppirivi ollut todellakaan ansaittu, sillä niitä virheitä siellä on. Kun meijän suoritus oli ohi, tuli moni sanomaan, kuinka hienolta työskentely näytti. Tulosten julkistettua, moni oli aidosti ilonen meijän suorituksesta ja pisteistä. Joku sano mulle, että noista pisteistä on vaikea parantaa ja mitä mä siihen...? "Voi kyllä tuosta suorituksestaki pystyy parantamaan." Näin jälkikäteen ajateltuna hiukkasenko naurattaa oma kriittisyys ja se, etten näköjään osaa ottaa vastaan palautetta, vaikka se olisi positiivista. Aina pitää nostaa esille se hiton perfektionisti. Kaikilla ei todellakaan mennyt tuolla kokeessa nappiin ja se mikä monella rakoili, niin yhteistyö. Ja sitähän meillä Pokan kanssa on, koska siihen on panostettu, ihan sama vaikka se maahanmeno onkin hidas.



Lisäsin feisbuukkiin kuvan Pokasta ja sen saavutuksista. Eka virallinen tokokoe, ALO1, 200 pistettä, luokkavoitto KP:n kera. Sijoitus siis 1/9. Kommentteja ja kehuja sateli. Monen suusta tuli, että ei kaikki todellakaan saa täysiä pisteitä, vaikka niitä moni havitteleekin. Pieni epävarma hymy kohosi kasvoille ja ylpeys siitä, että ehkä tuomari Aula Allan on nähnyt meissä muutakin kuin vain hitaan maahanmenon tai aavistuksen levottoman paikkiksen. Se on nähny meissä paljon potentiaalia tokopuolella - ja se tuntuu hyvältä. Saada oikeasti kannustusta ja arvostusta, sillä mä oon nähny niin suuren vaivan. Mä oon luonu yhteistyötä koko ajan koiranehdoilla, antanu sen kasvaa ja kehittyä. En oo kiirehtiny "Alle vuotiaana pakko mennä kokeeseen" -periaatteella. Mä oon vieny Pokkaa tosi reilulla tavalla eteenpäin ja vihdoin se alkaa tuottaa tulosta! Nyt on saavutettu yksi etappi, oikeat kisat ja plussana se ykköstulos luokkavoiton kera! :)

Itselle opetuksena tästä oli nyt se, että onnistumisista saa ja niistä pitää nauttia! Tämä täydellinen kymppirivi ei saa nyt mua leijumaan missään pilvissä, sillä itse tiedostan ja tuomarikin sanoi puutteista mitä kokeessa tapahtu - ja niitä lähdetään työstämään enemmän, vieläkin kovemmalla innolla! Kiirettä ei edelleenkään pidetä, eikä seuraaviin koitoksiin ole ilmottauduttu, sillä meillä oli niin paljon tuuriakin matkassa (esim. paikkamakuussa) että tuurilla ei paljoa pitkälle pötkitä, vaan kyllä sitä taitoakin olla pitää. Nyt lähdetään opettelemaan sitä levollisempaa paikkista, perusasennon itsenäistä hakemista, liikkeiden välejä, erilaisia häiriöitä ja ylläpidetään hyvää tokovirettä! :)

Mukavaa sunnuntaita kaikille!