Tarpeeks ku pussailee sammakoita nii..

Mun täytyy nyt ihan tulla hehkuttamaan mun ihanaakin ihanaa elämää! ;) Mulla on maailman paras työharjottelupaikka, Kutinan kennelissä, kiitos vaan ihan mielettömästi, että saan olla lällyttelemässä pempusia ja tutustumassa muutenki malikoihin! :) Ja olemassa avuksi. Ihan mieletöntä, että mullekki joskus sattuu hyvä paikka! Mutta eikö se oo nii, että ku tarpeeks pussailee sammakoita, nii kyllä se oma prinssi joskus kohalle sattuu, haha :D

Pokka on tehny tokoa hienolla menestyksellä. Mitään liikkenomaista ei olla täällä oloa aikana touhuiltu vaan lähinnä leikin kautta treenattu hyppyä, paikkamakuuta, eteentuloa, jääviä ja uutta täyskäännöstä.   Hyvin menee kuhan ei ota turhan vakavasti, eikä ala tekemään liian kaavamaisia juttuja, koska niihin kyllästyy niin koira kun ohjaajakin. Kuka sanoo, ettei toko voi olla hauskaa? No, meistä se ainaki on!

Eniten mun mieltä ilostuttaa tuon piskin jälkityöskentely! Täällä oloa aikana oon tehny taas pitkästä aikaa jälkeä metsään.. Eka jälki oli pellolla, kahdella kulmalla ja keppi jäljellä sekä lopussa. No, ohjaaja mokasi ekan kepin paikan joten se jäi sinne ja mietin jo, että on liian aikaista laittaa koko keppejä jäljelle. Muuten meni hyvin ja kulmat selvitti eri hyvin!

Toinen jälki ajettiin perään. Lyhyt vaikeahkoon metsään tehty ja tosi harvakseltaan namitettu jälki. Kahdella kulmalla. Ei keppejä. Aattelin, että ajetaan nyt vaikka perseelleen menee, mutta mitä vielä! Piski toimi ku unelma vaikkei ruokaa ollu nimeksikään koska maasto oli niin hankala namittaa, että ruoka ois uponnu heinäiseen metsään.

Kolmas jälki vähän helpompaan metsään jota oli helpompi namittaa. Nosti jälen hyvin ja lähti ripeästi etenemään. Tässä huomasin, kuinka paljon tarkempaa työskentely on kun jälki on pellolla tai nurmella, nyt meni nokka korkeahkolla, mutta silti oli jälellä. Ihana, ko on tommonen piski ekana harrastekoirana jota kerkeää ja pystyy lukemaan. Välillä oli keppi ja sai ilmaisukäskyn sen kohalle tullessa. Ois muuten kaahottanu täysiä ohi ja ihmetteli kyllä kummasti mitä ihmettä sen nyt jälellä tarttee joku keppi ilmasta..

Tänään ajettiin neljäs jälki. Pelto oli vasta paalattu ja tiedostin riskin, että ituiks menee.. Nosti jälen hyvin, mutta alun jälkeen alko hötkyileen ja pyörimistä tuli. Olin laittanu välille kaks keppiä ja olin itse kartalla koko ajan, missä ne kepit on, missä on kulmat ja näin pystyn ennakoimaan, hyvä minä! Ekan kepin aikana jarrutin Pokkaa ja huomasi itsenäisesti kepin. Kahto mua ja selkeesti sen päässä raksutti joten annoin ilmaisu käskyn. Tösähti maahan ja sai palkkaa. Jälestys jatkui tosi hyvin ja tultiin toiselle kepillä. Meinas mennä ohi, kun ei olis halunnut tarkastaa just sitä askelta missä keppi oli. Sain sen huomion keppiin ja taas sillä raksutti. Oli menossa maahan, mutta melko epävarmasti, niin annoin käskyn. Palkkaa naaamaan, rauhalliset, mutta hyvät kehut päälle. Ekan kulman selvitti tosi hyvin, toinen kulma oli ojan edessä ja oli menossa ojan yli, mutta sain jarrutettua. Siinä siis tuli pyöriminen, mutta P löysi jäljen itsenäisesti ja jatko koko ajan jälestystä. Lopussa purkki, jonka päällä keppi ja tadaa! Itsenäinen ilmaisu! <3 Voi hitto mulla on pätevä koira, joka ajattelee, ainaki joskus ja jonka kanssa on mukava touhuta! Kyllä meitä vielä nähdään jälkikisoissa! Ellei se luusto nyt oo ihan kuraa tai sit tuo keksii jonku, ettei pääse metristä hyppyä yli jutun..

Nyt kävi vahinko..