Karanteenin jälkeen ollaan yritetty petrata reenailun suhteen ja aika monasti me tuolla hallilla ollaan jo pyöritty! Kun Nuka huomaa, että halliin mennään, niin kauhee vetäminen ja hinku sisälle, hyvä ettei tuosta paikasta ole tullut mikään epämielyttävä juttu! :)
Käytännön tunnilla tehtiin perus jumppajuttuja. Olin positiivisesti yllättynyt Nukaan, miten se jakso keskittyä niin hyvin ja ottaa kontaktia, vaikka hallissa oli muitakin koiria, niitäkin joille se pöhisee ja kummastelee mitä nuo on. Otettiin boksiin menemistä ja tarjoaa jo itse sinne menoa. tämän kanssa yritetään edetä pienin askelin, sillä en halua, että sen kanssa tulee samanlaisia ongelmia kuin esim koirakärryn. Onneksi käytännöntunneilla voi koiran jättää kiinni muuallekkin kuin häkkiin niin saamme rauhassa harjoitella boksissa oloa.
Torstaina iltapäivällä käytiin luokkakaverin ja hänen sakemanni nartun kanssa reenailemassa lähinnä tokoa. Otettiin seuruuta, jääviä ja paikkamakuuta. Nuo kaverukset on parhaat remmilenkki kaverit, mutta sitten kun päästetään koirat irti juoksemaan niin mölisevät ja ovat leikkiessään niin samanlaisia, että jommalla kummalla palaa käpy ja sitte ollaanki vihamiehiä toisilleen :D Eli parasta treeniseuraa! Ei liian ihana, mutta jos sattuu, että koirat osuu nokatuste niin eivät tapa toisiaan.
Tänään aamulla otettiin edellä mainittu reeniseura mukaan ja lähettiin tekee aksaa. Nukalle kerran kepeistä muistutus verkoilla, sitten otin muutaman verkon välistä pois ja otin pienimuotoista rataa. Tais olla kolmas kerta kun otetaan "kunnon" rataa ikinä, eihän tuo vielä osaa mennä kunnolla kaikkia esteitäkään, moni on siis opettelu vaiheessa. Halusin kumminkin ottaa rataa, sillä itse olen ihan käsi ohjaamisessa, mutta Marissan kuvatessa ja katsoessa hän osas sanua missä menee mönkään ja missä vois tehdä toisin. Kiitos siis neuvoista ja kuvaamisesta! :)
Lopuksi vielä tokoiltiin. Otin Nukalle hyppyä, jääviä ja seuruuta. Seuraamisessa olen taas yrittänyt palkkailla monella eri tapaa ja seuruuttanut ihan muutaman askeleen verran kun on oikealla kohdalla ja pitää kontaktia mussa. Joululoman ajaksi tuon seuruun vois jättää hautumaan ja ottaa lomalla jotain muuta pientä. Jäävistä istuminen on parhaimmassa kuosissa. Olen palkannut välillä nopeasta istumisesta, välillä taas keskitytään istumisen kestoon vaikka minä jatkaisinkin kävelyä suuntaan jos toiseen. Maahanmenossa pitää vielä ohjastaa kädellä, samoin seisomaan jäämisessä. Niiden suhteen ei olla vielä kestoa otettu vaan yritetään saada ne ensin nopeiksi. Hypyssä ei mitään ongelmaa. Alkuviikosta otin vain hyppyä esteen yli, nyt Nuka hyppää yli ja jää käskystä seisomaan.
Mutta kaikista tärkein mitä tuon kanssa tuolla ollaan opettelemassa, oltiin sitten tokoilemassa tai aksaamassa niin sitä, et se pysyis mun luona ja tulis mun luoksen kun kutsun sitä. Nuo on parantunu ihan huomattavasti (!!) jos vertaa siihen kun me tää koulu aloitettiin syksyllä.. Palkkailu, leikkiminen, tekeminen itsestä kiinnostavamman ovat auttaneet ihan hulluna. (Ilman tänne kouluun tuloa, en olis varmaan tajunnu missä ongelma on ja miten sitä pitäs lähtee korjaamaan) Vielä en voi laskea sitä hallissakaan irti tietäen varmasti ettei se menisi jonkun koiran luokse, siksi pyrimme käymään treenaileen silloin kun siellä ei ole muita ja treenataan tutussa porukassa. Katsotaan mikä tilanne on sitten esim. ens kesänä kun jaksetaan ahkerasti treenata. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti