Onko sulla Pokkaa?

Viikko on alkanut kiireen ja jatkuvan hästäämisen merkeissä. Oli hakukokeen järkkäämistä, koiran ruokinnan koe, sekä poliisikoirien treenien (purujen) seuraamista. Tästä lähin minäkin näytän naamaani niissä merkeissä, sillä samalla kun kouluttaja tuli tänne, hän toi mukanaan mulle pienen sakemannin! Pieni uneliaaltakin vaikuttava plösö saapui siis lisävahvistuksena remmiimme, tulevaisuudessa havitellen poliisikoiran uraa! Poika sai nimekseen Pokka! <3

Tilanpuute kämpillä alkaa tuntua, ainakin Nukan osalta. Sitä ahdistaa suunnattomasti kun joka puolella on koiria, eikä yhtään omaa tilaa. Se yrittää murista nuille pienemmille, mutta Mäihä ei oo koskaan tajunnu väistää murinoita vaan alkaa mielistelemään kahta kauheemmin. Pokka on hyvin seurannut Mäikkiksen jalanjälkiä.. Ulkona ei haittaa, vaikka Pokka repisi korvista ja olisi kuinka lähellä tahansa, mutta huoneessa se on eri juttu, oleskelussakaan ei haittaa niin paljoa. Nukan kanssa oon nyt yrittäny viettää mahd. paljon kahden keskistä aikaa, pyöräilyn ja jälestyksen merkeissä, jotta sais vähän hengähtää. Tein jälen tällä kertaa pellolle nähdäkseni, voiko se olla niin, että metsässä ajaa paremmin ja niinhän se on! Pellolla meni iha ok, huomasin, että ajaa siinä vain toisen puolen askelia. Pellolla nameja pitää kylvää enemmän, koska loppu vaiheessa jätin nameja tosi paljon pois ja sillon tuo hukku monesti. Olihan tuo taas sellaista aivastelua koko haistelu, että josko me vaan pysyttäs siellä metsässä..

Mäihä taas on tehnyt jälkeä ja tottista. Välillä tuon kanssa menee niin hermo, mitenniin huomaa, ettei bc ole mun rotu? :D Mutta se on ollut hyvä huomata! Mäihä on aika helppo ottaa mukaan mihin vain, mutta jokin siinä tökkii, miksi sitä en esim. itselle ottaisi. Mun vanhemmathan on ollu ihan tykästyneitä siihen (koska se ei heidän mielestään KARKAA metsässä, niinkuin Nuka tekee. Lue: Irtaantuu vähän kauemmas omistajasta,joo se karkas.) ne haluis sen itelle. :D Mutta Mäikkiksellä on nyt tullut kausia, että totellaanko vai ei, joten mennään vähän taaksepäin ja tehdään helppoja luoksetuloja, samoin jaljessä sais tehdä muutaman helpon jäljen helppoon maastoon. Tuon on ollut tosi vaikea keskittyä häiriössä treenaamiseen, mutta viime viikolla oli niin paljon käytännöntunteja, että tuo alkoi jo kolmannella kerralla tekemään töitä kuin vanhaki tekijä! Kelpo piski siis. Vaikka onhan sillä VÄHÄN pitkät piuhat. Mutta koska niin koira ku omistajasaki, niin molemmille sopii sama lause ku nenä päähän. "ai täh, en tajunnu!"

.. Hetken jo pelkäsin, että kun Mäihä lähtee niin kuka mun kanssa ei sitten tajua (Nukako nyt tajuais, mutta se luulee tajuavansa, vaikka on oikeesti pihalla ko lumiukko, mutta eihän kerrota sitä sille..) mutta tattadaa! Pokka paikkaa hyvin Mäikkelin tekemää aukkoa, koska se on niin hidas, ketterä ku kirjahylly ja sen silmistä paistaa ilme "ai täh, en tajunnu" <3 Mamman poika! Sen kanssa on nyt tehty namietsintää, namiruutua, istumista sekä luoksetuloa. Maasta se pienikin ponnistaa!

Kuvaaja: Sarianna Junnila

Nyt mulla on niin sekalainen seurakunta kotona, että ei voi muuta sanoa, kuin että! <3 Näiden myötä, oppii huomaamaan minkälaista koiraa haluaisi koulun jälkeen itselleen alkaa etsimään harrastuspiskiksi. En siis kadu yhtään näiden projektien ottamista, vaikka tuntuu tosi pahalta pian luopua Mäihästä, vaikkei se mun rotuinen olekkaan.