Nukalla alko örisemisvaihe. Puistossa se saattaa yhtäkkiä alkaa köhiseen jollekki, aikuiselle koiralle, jonka naama nyt vain ei satu sitä miellyttämään tai sen ego huokuu itsevarmuutta jota Nukan on pakko päästä kolhuuttamaan. Huoh. Kyllä joillekki on jäänyt meän Nukasta "hullun tappaja koiran maine" vaikka oikeastihan Nuka on puistossa se, joka juoksuttaa muita! Aina kun Nuka on köhissy niin tottakai olen mennyt väliin, kumma vain se toisen koiran omistaja ei ole tehnyt elettäkään sen eteen, että ottaisi oman koiran pois..
Tänään onneksi Nuka sai leikkiä nuoren faaraokoira nartun kanssa, juoksivat ja painivat ihan intona. Suihku reissu odotti kotona kun siellä mudassa pyörivät, mutta siitähän Nuka vain piti. :) Nyt vain pitää omistajan pitää pää kylmänä ja mennä rohkeasti mukaan sinne missä on muitakin koiria, että jatkossa vältytään näiltä örinöiltä. Mutta niinhän se on, että jokaisen naama ei vain voi miellyttää meillä ihmisilläkään, niin miksi koirilla sitten pitäisi?
Tokoilua ollaan treenattu oikein ahkerasti tässä kotosalla. :) Kaikki liikkeet ovat nyt hallussa ALO luokasta, mutta jokaista täytyy hioa ja PALJON. Minun tehtäväni ohjaajana on nyt yrittää pitää ne kädet siinä sivulla ja palkita kontaktista muissakin tilanteissa kuin vain tokon treenauksessa.
Nukahan täytti maaliskuussa vuoden. Iso vauva jo on ! :) Iän myötä Nuka on rauhottunut IHAN mielettömästi ja lenkillä käyminen on helpottunut, sillä Nuka ei enää vedä niin paljoa kuin ennen, jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti