Nuka on syntynyt 17.3.2010. On siis kirjoitus hetkellä kohta 7 kk. Otimme Nukan Oulusta luovutusikäisenä. Nukan emä on Unkarinvizsla ja isä dalmatialainen. Nuka on väritykseltään tumman ruskea, vaikkakin isä oli musta pilkullinen dalmatialainen! :) Nukalla on leuassa ja rinnassa kaksi valkoista läiskää, silloin tällöin tuolle saattaa ilmestyä yksittäisiä valkoisia karvoja sinne sun tänne.
Kun tiesimme, että otamme Nukan, meillä oli kolme nimi vaihtoehtoa, Roomeo, Nuka ja Otto. Olimme kuvan perusteella melko varmoja, että annamme koiralle nimeksi Otto, mutta kun haimme Nukan, tulimme siihen tulokseen, ettei se näyttänyt/ vaikuttanut yhtään Otolta, joten nimeksi tuli Nuka.
Nukan ensimmäinen yö uudessa kodissa meni vikistessä. Nukuimme sen turvana lattialla patjalla ensimmäiset yöt. Nukalla omana sänkynä oli pahvilaatikosta tehty peti. Vielä tänäkään päivänä Nukalla ei ole omaa kunnollista petiä, sillä poika aina pissii sen sängyille. Joten se tyytyy viltteihin lattialla.
Nuka on ollut aika helppo koira. Se ei ole tuhonnut mitään sen isompaa. Tottakai harmittaa pienetkin tuhot, kuten muutamat rannekorut, kenkä, footbag ja pehmolelu, mutta kuka ei voisi antaa anteeksi tuollaiselle söpöliinille? :) Nuka on nopea oppimaan ja sen saa motivoitua treenailuun parhaiten jahti&vahti raksuilla. Kerran mätsäreissä käydessä tein virheen ja pilkoin makkaraa herkuiksi. Nuka ei tahtonut pysyä housuissaan vaan alkoi riehua kun ei saanutkaan heti makkarapaloja ja olen tyytynyt opettamaan koiraa raksuilla. Koira jaksaa tehdä, ei riehaannu, mikäs sen parempi.
Aloitimme Nukan sosiaalistamisen jo aikaisin. Se tottui metsään, toisiin koiriin, erilaisiin ihmisiin, auton/junan ja bussin kyytiin sekä kosketukseen. Tänäkin päivänä vietämme paljon aikaa koirapuistossa, jotta Nuka näkee erilaisia koiria ja oppii koirien kielen. Tottakai mietin, että kun dalmatialaiset tarvitsevat varhaisen sosiaalistamisen, niin en halunnut ottaa sitä riskiä Nukan kanssa, että siitä tulee joku räyhäkkö.
Kun varoaika oli tullut täyteen aloitimme heti puistoilun. Nuka oli silloin vielä kovin varomaton koirien suhteen, eikä ymmärtänyt yhtään koirien elekieltä! Joku saatoi hampaat irvessä olla ja Nuka hinkuaa sitä vain leikkimään. Muutaman kerran Nuka sai hieman nokilleen ja siitä se oppi, ettei koirien luokse voi juosta vain päätä pahkaa.
Eli rohkeasti ihmisten ja koirien ilmoille te muutkin pentujen omistajat! :) Koiralle tekee hyvää itse oppia se koirien kieli. Ihmiset hyysäävät koiriaan ihan liikaa, miettien mitä kamalaa voi sattua koirajoukossa, mutta tulevatko ikinä miettineeksi, mitä tapahtuu, kun koiraa paapoo vain kotona, eikä se pääsee toisten koirien sekaan. Ihmiset pelkäävät niitä räyhääjiä ja jättävät koiran sosiaalistamatta, mutteivat ymmärrä, että omalla käytöksellään tekevät omasta koirastaan räyhääjän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti